12. maalis, 2018

Terveisiä eläinhoitola Suvimarjan kennelistä!

Terveisiä Bonolta, nopeasti oppinut Turun murteen

"Hau hau emäntä...vai pitäiskö sanoa että hej på dig, kun oot kuulema jossain ruottin maalla, missä ei puhutakkaa suomee. Minä oon asettunu taloksi tähän hotelliin, eikä ole ollenkaan hassumpi paikka: Henkilökunnan täti rapsuttelee mukavasti ja tarjoilee ruuatkin, tosin vain kahdesti päivässä vaikka mulle kelpaisi kyllä useamminkin:-P. "Määräys" on kuulema tullut sulta, jotta säilyttäisin tämän jumalattoman kauniin kroppani tällaisena. Antaa sen silloin tällöin noita possunkorvia ja laittaa nappuloita noihin leluihin, jotka tyhjennän kyllä aika ripeästi, fiksu kun olen. Yhden aarteenkin olen saanut jo kaluttavaksi ja sitä ylpeydellä näyttelen kaikille halukkaille, niillä kun ei sellaisia olekaan. Tossa vastapäisessä sviitissä asustaa Romi-herra, joka on ihan hevosen kokonen =-O. Pari kertaa se haukku mua ja ääni oli kyllä ku bassorummun, mut sen jälkeen ei ole paljon meikäläisestä perustanu, hyvä niin. Toisen vastapäisen sviitin asukkaat onkin verhon takana, ne alkaa kuoro haukunnan heti, jos naama näkyy, ihmettelen vaan että eikö niiden mamma ole opettanu niille mitään käytöstapoja. On täällä toinenkin hevosen kokonen kaveri tossa vähän kauempana, sen nään aina kun lähdetään lenkille, vaikka onkin verholla peitetty sekin kaveri. Se kun nousee takajaloilleen ja kurkkii verhon yli, niin sen pää on melkein katossa kiinni, enkä kyllä yhtään liioittele, jos niin luulet! Sitten on liuta kaiken kokoisia muita kavereita, osa vaihtuu aina välillä uusiin asukkeihin. Mutta hyvin on siis homma lähtenyt pelittämään täällä, eli ollos huoleton siellä ruottin maalla, missä se sit ikinä onkin.

T:Bono"