4. tammi, 2017

Junnusta Bonoksi

Ei Junnu nimi istunut tai pysynyt pennussa kiinni. Bono siitä nyt kuitenkin tuli, vaikka kaikenmaailman nimiä mietittiin. Olen tässä muutaman viikon miettinyt, että olisiko kissanpentu ollut sittenkin helpompi pala niellä, Miten ihmeessä olen selvinnyt kunnialla koirieni pentuajasta.

Emälle kun jäi yksi pentu, niin sitä pitää puolustaa ja riekuttaa. Yhdessä nämä kaksi ovat sellainen pari, että oksat pois. Pennusta taitaa tulla ponin kokoinen, varmaan joudun punttisalille hauiksia kasvattamaan. Puree kuin piru ja katsoo sitten nappisillmillään, että MITÄ, kun yritän korkealta ja kovaa sanoa AUTS. Ei äitikään huuda ja samalla lailla sitä puren, tuntuu pentu tuumaavan.

Voisinko nukkua muutaman kuukauden yli! Ei vaiskaan, ihana se on, ehkä vähän turhan itsellinen, mutta mutta, jospa se siitä kasvaessaan muokkautuu käteen sopivaksi :).