26. tammi, 2016

Eläinkaupassa

Tuttavallani oli vuosia sitten eläinkauppa. Hän kysyi, että voisinko aikuisena mennä hänen lapsiensa "turvaksi" kauppaan lauantaina, kun hänellä olisi menoa. Tuttavani jatkoi, että lapset, ja lapsia he vielä silloin olivat, tietävät eläimistä riittävästi, minun pitäisi vain olla paikalla. Sanoin, että toki voin tulla. Hän sanoi hyvä ja ohimennen lisäsi, että tuo gekko sitten tuossa terraariossa tullaan lauantaina hakemaan. Minä hmm ok. No lauantai tuli, päivä meni kaupassa hienosti, kunnes gekon hakijat tulivat. Katsoin terraarioon, enkä nähnyt gekkoa missään. Se roikkui pää alaspäin terraarion kannessa. Ajattelin, että ei auta kuin avata kansi ja ottaa se pois. Helpommin sanottu kuin tehty. Raotin kantta ja samassa gekko pelästyi ja "hyökkäsi" ja sihisi kuin paraskin käärme. Minä laitoin vähän äkkiä kannen kiinni ja sanoin ostajille, että jos itse saatte sen terraariosta pois, niin kaupat voidaan tehdä, minä en sitä sieltä saa. Ostajilla oli gekkoja kotona jo ennestään ja tämä oli vain uusi tulokas joukkoon. Kun gekko oli turvallisesti kuljetusboxissa, nainen siihen lisäämään, että onneksi se on jo noin iso, edelliseltä muut ottivat nirrin pois. Minä siihen, että niinpä onneksi se on jo iso ja samalla ajattelin, että pienempi olisi sopinut minulle paremmin :).

Kuvan eläimellä ei ole tekemistä tarinan kanssa. Kuvan lisko oli soma ja pieni ja kovin kiinnostunut minusta lasin takana.