10. joulu, 2015

Iloinen eläin

Helsingin Sanomissa oli oiva artikkeli tänään otsikolla Iloinen eläin. Siinä haastatellaan eläinten hyvinvointiin erikoistunutta tutkijaa Laura Hännistä. Hänninen opettaa tuleville eläinlääkäreille eläinten hyvinvointia.

Artikkelin mukaan Hänninen uskoo, että eläinten tunne-elämästä saadaan vielä sellaista tietoa, joka ei ole miellyttävää. Hän toteaa, että vasta kurssimatka Ruotsiin eläinlääkäriopintojen aikana avasi silmät. Siellä oli puhuttu asioista, joista meillä ei eläinlääkäreille puhuttu:

"Ruotsissa oltiin hyvinvointiasioissa meitä edellä. Meille ei oltu eläinlääketieteen opinnoissa edes kerrottu sitä, että kun tiput kuoriutuvat, kukkopojat murskataan tarpeettomina." Häneltä on myös kysytty, että onko totta, että lehmän pitää synnyttää joka vuosi vasikka, jotta se voi tuottaa maitoa. Näin se on ja sekin on totta, että lain mukaan alle viikon ikäisten karjujen kivekset voi leikata pois ilman anestesiaa tai puudutusta. Kastraatio tehdään, jotta lihaan ei tule pahaa karjunhajua. Paljon muitakin epäkohtia artikkelissa mainitaan. Onko tämä väärin; kysyy toimittaja. Hänninen vastaa, että kyse on siitä, mikä on kenenkin eläinetiikka.

Filosofi Rene Descartes (1596-1650) oli sitä, mieltä, että eläimet eivät voi tuntea kipua, siksi niitä voi elävänä leikellä tunnontuskia tuntematta. Hirveän kauas ei tuosta ajatuksesta siis ole päästy.

Hänninen toteaa artikkelissa myös, että ne tilat, joissa eläimiä kohdellaan paremmin kuin hyvin, jäävät negatiivisten uutisten alle. Minun näkökulmastani eläinkommunikoijana olisi parempi tuoda esiin nuo hyvin hoitavat ja eläimiään aidosti rakastavat tilat, ja jos ihmiset alkaisivat vaatia vain sellaisten eläinten lihaa syötäväksi, niin maailma pakostakin muuttuisi.

Että pallit pois puuduttamatta! Sitä voi jokainen pallillinen tykönään miettiä!