28. loka, 2015

Ja sen jälkeen mikään ei ollut niin kuin ennen!

Kun Faunattaren sivuille tuli antaa lyhyt kuvaus blogista, kirjoitin sinne ”Ja sen jälkeen mikään ei ollut niin kuin ennen”. Sinä päivänä kun ensimmäisen kerran tajusin, ettei mikään ole pelkästään sitä, miltä se näyttää, elämäni muuttui. Sanon usein, että katsomme kukin maailmaa oman laatikkomme läpi. Jos se on tulitikkuaskin kokoinen, näemme todella pienen osan siitä, mitä ympärillämme on. Mitä laajempi laatikko, sen helpompi on todeta jonkun toisen ajatuksista – mielenkiintoista, että asian voi noinkin ajatella -  vaikkei niitä ajatuksia aina itse allekirjoittaisikaan.

Energiahoitajana tunnen käsilläni muiden energiat ikään kuin kämmenissäni olisi ylimääräiset silmät. Joku voi sanoa höpö höpö, se ei kuitenkin poista sitä, että fyysisesti nuo energiat tunnen. Minun tehtäväni ei ole vakuuttaa ketään, ainoastaan toivoa, että jokainen saisi kokea vastaavanlaisia asioita. Eläinkommunikoinnin suhteen on sama asia. Siinäkään ei ole minun tehtäväni ketään vakuutella, vaan toivoa mahdollisimman monen harjoittelevan tuon taidon. Eläinkommunikoinnissa ei ole mitään voodoota tai ihmeellistä. Kyse on toisen tunteiden tuntemisesta. Jokainen on kokenut tilanteita, joissa tuntee toisen ihmisen vihan, surun tai rakkauden.  Eläinkommunikointi on kiteytettynä läsnäoloa toisen lajin edustajan välittämille tunteille. Loppu on sitten tekniikkaa ja harjoittelua. Ja sen jälkeen mikään ei ole niin kuin ennen!