10. heinä, 2015

Kuin eilen 20.5.2011

Microsoft-uutisia lukiessani ja varsinkin työministerin sanoja miettiessäni: älkää jääkö sohvalle makaamaan, tuli mieleeni oma hyppyni pois normitöistä. Toukokuun alussa 2011 maailma muuttui ja jäin pois tutusta ja turvallisesta. Työ, jota olin oikeasti rakastanut oli muuttunut joksikin aivan muuksi. Eivät asiat sinällään vaan se, miten niitä piti tehdä. Olenkin sanonut, että yli 20 vuodesta 18 oli mukavaa, kaksi viimeisintä vähemmän mukavaa.

Miksi tällaista nyt kirjoitan johtuu siitä, että kaivoin käyntikorttieni pohjat esiin. Minulla oli ihania, osaavia yhteistyökumppaneita hankintapäällikköaikanani ja yksi heistä, halusi tehdä minulle 2011 lahjaksi käyntikortit "uutta elämääni varten". Olin hänelle silloin ja edelleen NIIN kiitollinen ja kirjoitin sitten viestin, jonka olen lopettanut seuraaviin kappaleisiin. Ne tuntuvat ajankohtaisilta erityisesti tänään.

"Lopuksi hyppään toiseen sfääriin ja toivotan teille kaikille ihanaa päivää seuraavin sanoin

Kirjassa Pikku Prinssi on monta hyvää oivallusta. Toteamus, että vain sydämellään näkee selvästi, pitää täysin paikkansa. Olemme mitä ajattelemme, luomme ajatuksillamme tulevaisuutemme. Kannattaa valita sanansa, tekonsa ja tunteensakin hyvin. Negatiivisuuden kierre kutistaa meidät ja elämämme, positiivisuuden kierre avautuu ulospäin ja antaa meille rajattomat mahdollisuudet. Miten yritystä johdetaan vaikuttaa työntekijöiden elämään enemmän kuin osataan ajatellakaan. Kutistava ilmapiiri kulkee mukana kotiin ja latistaa elämän, parisuhteen ja suhteen lapsiin. Hyvä työilmapiiri toimii toisiin. Ilo on elämän tarkoitus. Kun tunnet työniloa, viet tuon ilon mukanasi työn ulkopuolelle ja näin se moninkertaistuu ja palaa kanssasi takaisin työhön seuraavana aamuna. Haasteita toki aina on, mutta jos ne valitsee nähdä mahdollisuuksina oppia, nekin ovat positiivinen asia. Elämä on täynnä yllätyksiä niin kuin tämä teidänkin yllätyksenne minulle.

Iloa päiväänne toivottaa ale"